Taivastelua

"Ei naarata" - kirjan arvostelu

Kirjakustantamoille lähetetään vuosittain tuhansia käsikirjoituksia. Asiantuntija-arvioiden mukaan vain yksi sadasta valikoituu joukosta. Varsin moni saa kirjeen, jossa ystävällisesti todetaan, että kirjaksi suunnitellussa tekstissä ei ole kaupallista potentiaalia. No jo luulisi harmittavan kuin ampumahiihtäjää olympialaisissa. Niin kävi minullekin kymmenisen vuotta sitten. Eräs nimekäs kirjankustantaja pyysi minua kirjoittamaan Poliisien huumorintajua ja terveyttä koskeneen väitöskirjani pohjalta kirjan huumorintajusta.

Ryhdyin oitis toimeen ja työstin kirjaa noin vuoden ajan ja sain valmista tekstiä yhden kirjan verran. Kirjan nimeksi laitoin ”Ei naarata”. Kirjani tilannut kirjakustantaja ei julkaissut kirjaani kuten eivät muutkaan kustantajat, joille kirjaani sittemmin tarjosin. Sattumalta löysin äskettäin papereitteni joukosta itse kirjoittamani kuvitteellisen kirjani arvostelun kymmenen vuoden takaa. Se tulee tässä:

Lue lisää...

Liikaa sitä, liian vähän tätä

Onkohan se joku vanhenemisen sivuoire? Vai ensi sijassa opittu tapa? Vai ihan luontainen osa ihmisyyttä? Nimittäin valitus. Puhutaanhan myös valituksen jalosta taidosta, joten saattaahan se olla jotain viimeiseen asti hiottua taituruuttakin löytää kaikesta jotakin valitettavaa. Ja kuitenkin tämä on taito, joka melkeinpä kaikilla on halussa viimeistään kouluikään päädyttäessä. Tosin osalla tämä on paremmin hallussa kuin toisilla.

Olen seuraillut 2-vuotiasta kummipoikaani, joka ei tapaa valittaa mistään. Kun ruoka ei enää maita, siirretään lautanen sivuun sen kummemmin ruoan koostumusta ihmettelemättä ja kun ulkona on lämmin, heitetään paita pois päältä ja pyydetään vettä, jonka kanssa läträtä ammeessa, kuumasta säästä valittamisen sijaan. Siinä on jotain sellaista viisautta, josta toivon itsekin saavani ammentaa. Koska valittaminen on surullisen helppoa, mitä vanhemmaksi tulee, sitä enemmän aiheita löytyy.

Lue lisää...

Mitä tehdään, kun hakotukki kaatui?

 

Kesällä mennään mökille ja hakotukki kaivetaan liiterin periltä. Klapit on saatava nopsasti uuniin, jotta suomalainen saisi saunan auvon. Silloin on kirveelle töitä ja varpaat vaarassa.

Lue lisää...

Tunteilla tulehduksia torjumaan !

 

Jokainen meistä on huomannut tunteittensa ja hyvinvointinsa olevan riippuvaisia toisistaan. Jos jokin asia saa meidät oikein kovasti innostumaan tai suuttumaan, niin eipä siinä sitten helposti esimerkiksi uni tule. Tunteille on tyypillistä, että ne tulevat, ovat ja sitten menevät, ja välillä on tasaisempaa jollotusta, jolloin unikin tulee helpommin. Joku asia saattaa yököttää tai joku asia tai henkilö saa verenpaineemme nousemaan. Jotkut kertovat saavansa ärsyttävästä asiasta näppylöitä ja joillakin menee jännittämisen tunteesta maha kuralle. Vastaavia esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Tunteet voivat mennä niin sanotusti nahan alle ja aiheuttaa erilaisia terveys- ja sairaustuntemuksia. Syvästi ihastunut ja onnellisesti rakastunut ihminen tuntee itsensä hyvinvoivaksi jopa niin, että monet vaivat haihtuvat. Joskus taas kuulee puhuttavan, että joidenkin ihmisten väliset suhteet ovat tulehtuneet. Niin siis ihan tulehtuneet. Mietitäänpä tätä vähän tarkemmin.

Lue lisää...

Waltari: Nuori Johannes

Jos haluat näyttää filosofilta, älä pukeudu kuin filosofi. Sen sijaan etsi tietoa ja kokemuksia, sekä myönteisiä että kielteisiä. Älä anna kokemusten valua hukkaan, vaan mieti niitä, tarkkaile itseäsi ja maailmaa. Pikkuhiljaa olemus muuttuu sellaiseksi, joka kumpuaa sinusta itsestäsi. Se voi olla erilainen kuin mikä oli ihanteesi, mutta se on sinun omasi.

Näillä ajatuksilla opettaja opasti nuorta Johannesta matkalla elämässä eteenpäin.

Lue lisää...

Iloisin mielin eläkkeellä !

 

Mitäs meinaat tehdä kun jäät eläkkeelle ? No kyllä minä varmaan vain istun kiikkutuolissa ensimmäisen kuukauden, kaikessa rauhassa. Ai jaa, no mitäs sinä sitten teet sen jälkeen ? Sitten alan kiikkua!

Lue lisää...

Ainoastaan huono uutinen on hyvä uutinen

 

Mikä kumma siinä on, että toisten ihmisten onnettomuudet ja ikävät tapahtumat saavat niin suuren jalansijan kuulumisten kertomisessa? Miksi onnettomuudet nostetaan lööpeiksi ja miksi me ostamme niiden perusteella lehtemme?

Lue lisää...

Purren valitus

Reippaat serkukset saapuivat purjehdusleiriltä. Skiglaussanasto on jo sitä luokkaa, että minä tipun jo lähtösatamassa - veneessä kun kaikki muuttuu hepreaksi. Muistelen, kuinka vuosia sitten lankomies koki kovia kun heille syntyi vauva. Purjehdus ei tulisi kysymykseen vähään aikaan ja paatista oli luovuttava. Valitteli tätä ympäri maakuntaa; toki se oli huumorin höystämää - ilon, kiitoksen ja pilkkeen silmäkulmassa sisältämää näennäisvalitusta kun hän itse nautti isyydestä ja kaikesta siitä mitä nuori perhe voi kohdata esikoisen synnyttyä maailmaan. Silloin yksi vene on pikkuseikka koko elämän suuressa aallokossa.

Akseli Gallen-Kallelan maalaus ”Purren valitus” 1900- luvun alusta kuvaa kesäistä hetkeä, jolloin ilo ei ole tunteista päällimmäisin. Iso puuvene on mennyt rikki. Mies, Väinämöisen oloinen, veneeseen nojaten, allapäin. Hän ei ole vielä vanhus, vaan ehkä viisikymppinen, niin kuin minäkin pian. Maalaus kuvaa mielentilaa, Suomen kansa sen kaikkine vaiheineen voisi olla tuossa kuvassa myös. Mielessä pelko siitä, että elämä purjehtii ohi, jättäen taakseen, karauttamaan kiville, huomaamaan, että oma pursi ei ole enää nuoruuden loistossaan ja entiselleen se ei tule enää koskaan.

Lue lisää...

Miten sinä haluaisit tulla nähdyksi?

Kysyn nuorilta, kamera kädessäni, miten sinä haluaisit tulla nähdyksi? Nuoret ovat mietteliään näköisiä, hiukan ehkä peloissaan, mutta myös pientä innostusta on havaittavissa hämmennyksen ja pelon seassa. Lähden kulkemaan kahdestaan nuoren kanssa. Minulla on mukanani kamera, yhdessä on sovittu, että kesken kuvauksen ei kuvia katsota, en minä eikä hän. ”Tämä tuntuu vaikealta, ideat ovat vähissä”, sanoittaa toinen, toisen nuoren kanssa kuljemme hiljaisuuden vallitessa paikasta toiseen, kunnes sopiva paikka löytyy. Toisen kanssa otetaan kuvia useammasta paikasta. Toisen kanssa yksi paikka on kylliksi, yksi asento. Oletko varma ettet halua, että otetaan jostain muualta myös? Joo.

Tämän vuoden rippikoulussa otamme voimauttavan valokuvan keinoja käyttöön ja kuvaamme jokaisen nuoren, niin kuin he haluavat tulla kuvatuksi. Jokainen kuva on omanlaisensa, osalle kuvassa olo on helppoa, osalle vaikeampaa. Osasta tallentuu vain käsi tai selkä, osa heittäytyy hymyillen suoraan kameralle.

Lue lisää...

Tein sinulle seppeleen

Pysäytän autoni pientareelle ja nousen ohjauspyörän takaa. Astelen sandaaleilla heinikkoon ja alan katkoa kukkia. Kurottelen niitä maan rajasta. Pitkällä varrella, pitkällä, niitä kimppuuni kerään ja kiedon toistensa lomaan, lähekkäin, ensin hapuillen ja vähitellen yhä määrätietoisemmin. Mielessäni soi laulusi. Käyn ahon laitaan. Tässä teen seppeleen, seppeleen sinulle, seppeleen vapaalle miehelle. Sidon sen heinällä. Siitä tulee kaunis, kesän keltaisena se loistaa kuin sarja vara-aurinkoja.

Kävelen portista ja mietin, montako porttia olen avannut ja sulkenut elämäni aikana: rautaisia, vastahakoisia, painavia tai sähköpaimenen paimentamia. Useimmat niistä ovat kutsuneet, olleet auki tulla, mennä. Sinunkin kohdallasi pitää paikkansa, että vasta portin sulkeuduttua huomasin, miten tärkeä olet. Muistelen, miten näin sinun tanssivan. Nuorruit vuosikymmeniä. Liikkeesi olivat sulavammat kuin omani. Sinä tanssit suoraan sydämeeni. Sinne jäit.

Lue lisää...

Bloggarit

Toimitus
1 artikkeli
Taivastelua
81 artikkelia
Aimo Salonen
96 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia
Jussi Viljala
1 artikkeli

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä