Taivastelua

Ainoastaan huono uutinen on hyvä uutinen

 

Mikä kumma siinä on, että toisten ihmisten onnettomuudet ja ikävät tapahtumat saavat niin suuren jalansijan kuulumisten kertomisessa? Miksi onnettomuudet nostetaan lööpeiksi ja miksi me ostamme niiden perusteella lehtemme?

Jos olisin positiivinen ja haluaisin uskoa kaikista ainoastaan hyvää, vastauksena olisi myötätunto. Että se ja osanotto toisen elämän onnettomuuksiin saisi meidät hakeutumaan yhteisen myötätunnon lähteille. Tai sitten syynä voisi olla halumme ottaa opiksi – ettei kaikkien tarvitse lyödä päätään siihen samaan petäjään.

Realistisempi vaihtoehto lienee, että joku muu ihmeellinen tenhovoima onnettomuuksissa on. Helpotustako, ettei sattunut minun kohdalleni? Päivittelyäkö siitä, kenen syy ja mistä seurausta koko tapahtuma on? Tai vain tarvetta mässäillä toisen epäonnella?

Joku juttu siinä on, että uutisia selatessani minäkin ensimmäisenä klikkaan auki, montako hukkunutta juhannuksena oli, mitä muuta kauheaa on tapahtunut ja montako rattijuoppoa jäi kiinni. Vasta kun lehden luvulle on aikaa, keskityn lukemaan kesän muista tapahtumista. Tai jos on kykyä keskittyä vieläkin paremmin, luen toimittajan työllä ja vaivalla laatiman jutun kokonaisuudessaan. Näin toimin, ja kuitenkin kerron arvostavani hyvin toimitettuja artikkeleita ja pohdittua tekstiä.

Ihmiselle, jonka elämän ehkä hirvittävin tapahtuma löytyy aamun otsikoista, noiden juttujen merkitys muuttuu. Onnettomuus ei ole enää päivittelyn aihe. Vielä vähemmän on halua tonkia syyllistä tai arvailla miksi, miten ja kuinka kauheaa. Oltuaan itse oman elämänsä myötä aamun lööppi, löytää jatkossa niiden takaa surevan ja kärsivän ihmisen. Huonot uutiset eivät ole enää suussa hyvältä maistuvia päivittelyjä, vaan jonkin ihmisen suru. Siitä ei tee mieli rakentaa olettamuksia tai suurennella tapahtunutta. Olipa humalassa tai ei, aiheuttipa itse tai ei, juhannuksena tai jouluna, suru on aina yhtä totta.

Tiedän, että jatkossakin katseeni osuu ensimmäisenä uutisotsikoista niihin, joissa kerrotaan onnettomuuksista ja muista kamaluuksista. Mutta toivoisin kasvaneeni niin, ettei niistä muodostu ainoita eteenpäin vietäviä juttuja. Että aamupalapöydässä ja työpaikalla ne eivät ole ainoita hyviä uutisia.

 

Saila Musikka, diakoni

 

Iloisin mielin eläkkeellä !
Kesäteatterin noviisin kehitys, osa 23: GOOOOOL!!!...
 

Bloggarit

Taivastelua
86 artikkelia
Toimitus
1 artikkeli
Aimo Salonen
97 artikkelia
Hilppa
11 artikkelia
Anna Tenhu
22 artikkelia
Tiltu Taimela
3 artikkelia
Jussi Viljala
1 artikkeli

Uusimmat Blogit

Hae Heilistä

Hae Heilistä